sähkön hinnan alentaminen
-
toimittajien kilpailuttaminen
-
yösähkö
-
ajoita suurimmat sähkönkulutukset
edullisimman hintatariffin ajaksi (jos mahdollista). Ajastin helpottaa lieden uunin,
autonlämmityksen ja pistorasioiden ohjaamista
-
liitäntäteho/pääsulakkeen koko
määrittelee eräissä tariffeissa perusmaksun suuruuden. Tarkista, että liittymätehosi
on edullisin mahdollinen
Veden säästö:
Miksi vettä pitäisi säästää ?
Sen lisäksi, että ihminen omilla
toimenpiteillään aiheuttaa pohjavesivarojen vähentymistä ja veden laadun huononemista,
on vesi myös varsin "kallis hyödyke". Harvoin tullaan ajatelleeksi
käyttöveden todellisia kustannuksia. Kyllä perhe harkitsisi tarkkaan 5000 mk:n
investointia, mutta kun veteen kuluu sama määrä vuodessa, ei siihen puututa
mitenkään. Onko veden säästäminen elämän kurjistamista, jostakin luopumista, vai
voiko vettä säästää "vetta säästämättä" ?
Artikkeli:
7 KONSTIA SÄÄSTÄÄ VETTÄ VETTÄ
SÄÄSTÄMÄTTÄ
Monet ulkolaiset hämmästelevät
sitä, että Suomessa pestään astiat ja huuhdellaan WC juomavedellä. Me
suomalaiset olemme todella onnekkaita, sillä hyvälaatuista vettä riittää - vielä.
Veden laatu on nykyään huononemassa ja hinta huimassa nousussa. Motivaatiota tulisi
siten löytyä puhtaan veden käytön vähentämiseen.
Veden kulutus vaihtelee asunnoissa 150
- 200 l/vrk henkeä kohden, omakotitaloissa 120 - 160 l/vrk, hlö. Kulutuksen alittaessa
130 l/vrk,hlö pidetään arvoa hyväksyttävänä, mutta, kun vesi maksaa jo yli 13
mk/m3, on kaikki tarpeeton kulutus tuhlausta. Kulutuksen alentaminen esimerkiksi 200 l:sta
130 l:an/vrk,hlö merkitsee nelihenkisessä perheessä n. 2500 mk:n vuosittaista
säästöä (mukana säästetty lämpöenergia lämpimän veden valmistamisessa).
Vettä kulutetaan keskimäärin 155
l/henkilö päivässä. Tämä jakautuu suuruusluokiltaan seuraavasti:
-
35 % henkilökohtainen puhtaanapito (55
l)
-
27 % WC:n huuhtelu (40 l)
-
16 % vaatteiden pesu (25 l)
-
13 % astioiden pesu (20 l)
-
6 % ruoka ja juoma (10 l)
-
3 % muu käyttö (5 l)
Kolmasosa käyttövedestä
lämmitetään 5 - 12 asteesta keskimäärin 38 asteiseksi.
Astioiden pesu kuluttaa vettä tavasta
riippuen:
-
astioiden käsin peseminen
tiskialtaassa 35 l
-
huuhteleminen juoksevalla vedellä 100
- 110 l
-
pesu ja huuhtelu juoksevalla vedellä
140 - 150 l
-
pesu astianpesukoneessa 30 l
Vedensäästön avainasioita ovat
asenteet, kulutustottumukset sekä suora, kulutuksesta riippuva maksuvelvollisuus. Nämä
kaikki täyttyvät omakotitaloissa eikä niissä ole enää paljoa tehtävissä.
Nykytekniikka antaa kuitenkin monta keinoa veden kulutuksen pienentämiseksi useimmiten
ilman käyttömukavuuden alentamista.
-
Vesihanojen veden kulutus riippuu
käyttöajan lisäksi paineesta ja kalusteen normivirtaamasta. Vanhojen kaksiotehanojen
virtaamat ovat hyvin suuret ja oikean lämpöisen veden löytämiseen kuluu aikaa ja
vettä. Hanojen vaihto yksiotehanoihin säästäisikin itsensä noin kahdessa vuodessa.
Uusimmissa hanoissa on myös maksimivirtaaman rajoitin, jota käytetään lyhytaikaisessa
huuhtelussa (käsien pesu tms). Virtaama on tällöin vain 3/4 normivirtaamasta.
Yksiotehana on myös käytössä miellyttävämpi, sillä oikean lämpöistä vettä ei
tarvitse "hakea". Vielä yksiotehanaakin vähemmän vettä kuluttaa
elektronisesti ohjatut hanat. Tämä uusin tekniikka on jo yleistymässä yleisissä
tiloissa ja vähitellen myös yksityiskodeissa.
-
Hanoihin on saatavissa myös
säästöporesuuttimia, jotka lisäävät painehäviötä ja siten pienentävät
virtaamaa. Poresuuttimet sekoittavat ilmaa veden joukkoon, jolloin virtaama tuntuu
runsaalta. Suuttimet ovat edullisia ja maksavat itsensä takaisin parissa
kuukaudessa.
-
Uusissa yksiotehanoissa on usein
virtaaman kertasäätömahdollisuus. Virtaaman säätö on suhteellisen yksinkertaista,
mutta jos on hiemankin epävarma, kannattaa pyytää ammattimiestä avuksi.
-
Suihku on iso kustannustekijä
toisaalta suuren normivirtaaman takia ja toisaalta suuren lämmitetyn veden
käyttöpaikkana. Veden kulutukseen vaikuttavat suihkussaoloaika sekä suihkupään
virtaama. Jälkimmäiseen voidaan vaikuttaa tekniikalla. On olemassa painehäviön
lisääjiä, jotka pienentävät virtaamaa, mutta suihkun laatu voi muuttua surkeaksi,
sillä suihkupäätä ei ole suunniteltu pienille virtaamille. Suihkussa onkin tärkeätä
vaihtaa suihkusuutin, joka on suunniteltu nimenomaan pienemmille virtaamille.
Säästösuihku maksaa itsensä takaisin parissa kuukaudessa.
-
Kylmästä vedestä kuluu yli kolmannes
WC:n huuhteluun. Vanhemmat (-1976) WC:t kuluttavat 9 l/huuhtelu tai enemmän, kun nykyiset
WC-istuimet kuluttavat vain 4 - 6 litraa / huuhtelu. Mikäli nykyinen WC-istuin on
kunnossa eikä sitä siten kannata vielä vaihtaa vuosiin, on mahdollisuutena asentaa
huuhtelutarvetta mukaileva säästösysteemi. Pieniin tarpeisiin riittää 2 litraa ja
isommissa tyhjenee koko säiliö. Näin käytetään hyväksi myös WC-istuimen
virtausominaisuudet istuimen iästä ja mallista huolimatta.
-
Monissa omakotitaloissa on pihamaata
koristamassa vanha kaivo. Mikäli kaivossa on vettä, kannattaisi sitä hyödyntää
ainakin pihamaan kastelussa.
-
Mikäli kaupungin verkoston paine on
kovin korkea, kannattaa harkita paineenalennusventtiilin asentamista heti vesimittarin
jälkeen. Työ vaatii ammattiasentajan ja kohtuullisen investoinnin.
Niin ja tietenkin kulutustottumusten
muuttaminen ja veden turhan "lotrailun" vähentäminen …
Myös vuotava vesihana kuluttaa
uskomattomasti vettä - helpostikin kymmenen litraa päivässä. Seuraa siis putkien ja
liitosten sekä WC-istuimen kuntoa.
Veden kulutusta ja sen aiheuttamia
kustannuksia pystyy siis pienentämään hyvinkin reilusti muuttamatta juurikaan
käyttömukavuutta. Ota yhteyttä alan liikkeeseen niin saat lisätietoja ja apua
toteutuksessa.